Ratamestarin mietteitä 4.6.2009
Oma aikaisempi kokemukseni Niileksen maastoon ajoittuu –80 luvun puoleenväliin, jolloin tässä maastossa juostiin Lakeuden viestin yhteydessä ollut kansallinen kilpailu. Edellisenä iltana viereisessä Käräjävuoren maastossa olin juossut Lakeuden viestissä ensimmäisen reilun 12 km:n aloitusosuuden. Teltassa hyvin nukutun yön jälkeen oli vuorossa tuo henkilökohtainen kilpailu. Ehkä noista seikoista johtuen muistikuvat maastosta olivat aika hatarat. Nyt kun olen pari kertaa käynyt maastoon tutustumassa niin yllätyin positiivisesti maaston vaativuudesta. Ainakin maaston puolesta pystymme tarjoamaan suunnistuksellisesti ja fyysisesti vaativan kilpailun am-keskimatkalle. Tarjolla on pienipiirteistä ja osin peitteistä loivasti kumpuilevaa metsämaastoa, jossa paljasta avokalliota ei ole kuitenkaan kovin runsaasti. Korkeuserojakin löytyy sillä Niileskallio kohoaa lähes 40 m ympäröivää aluetta korkeammalle. Ja aivan lyhyimpiä ratoja lukuun ottamatta suunnistajat päässevät käymään Niileksessä.
Kartta valmistuu parhaillaan Hautalan Heikin tekemänä, joten ratasuunnitelmat ovat aivan aluillaan. Tarkoitus on suunnitella vaativat ja haasteelliset radat am-sääntöjen ohjeaikoja noudattaen. Ja eiköhän radoille ainakin yksi pitempikin rastiväli saada aikaiseksi.
Ratamestarin mietteitä osa 2 20.6.2009
Kartta on valmistunut, radat valmiina ja valvoja on käynyt kaikilla rasteilla. Ratojen suunnittelua on vaikeuttanut kilpailukeskuksen sijaitseminen aivan kartan kaakkoiskulmassa ja vastaavasti Niilesvuoren taasen kartan vastakkaisessa kulmassa. Lähtöpaikka on viety parin kilometrin päähän lähelle vaativimpia maastonosia. Lyhyimmät radat eivät silti pääse aivan vaativimpiin maastonosiin. Nuorimmille sarjoille tämä on ihan hyväkin asia mutta kokeneimmat suunnistajat kaipaisivat ehkä Niilesvuoren haasteita.
Kartta on Niilesvuoren osalta Evgeny Fadejevin käsialaa viime syksyltä, jota Nuuttilan Lauri tarkisteli toukokuussa. Muu osa on Hautalan Heikin tekemä kesäkuun alkupuolella. Fadejev teki ehkä liiankin pikkutarkasti karttaa ja Heikki on yleistänyt enemmän.
Kartan keskivaiheilla on aukko mikä hakattu ilmeisesti viime syksynä. Osa aukosta korpimaista pohjaa mistä hakkuukoneet myllänneet pinnan rikki. Märimmästäkin kohdasta menee painumatta yli kunhan ei astu metsäkoneen ajouriin. Lasten ratojen reitille laittanemme varmuuden vuoksi valvonnan paikalle.
Valvoja on kiertänyt rastipisteet ja parilla rastipisteellä oli kuulemma ”ihan hukassa”. Poistin nuo rastit käytöstä sitten kokonaan. Toinen asia mistä valvoja kantoi huolta nuorimpien osalta oli juuri tuo märkä kaistale aukolla.
Muuten valvojan kommentit maastosta oli ”että vaativuutta riittää”.
Esa Kuoppala
Ratamestari